Waudion verkkosivujen julkaisun kunniaksi päätin jakaa Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutyönä kirjoittamani blogitekstin vastuullisesta johtamisesta. Vastuullisuus on yksi W Audio and Visuals Oy:n tärkeimmistä toimintaperiaatteista ja mielestäni erittäin ajankohtainen aihe myös tapahtuma-alalla. Tässä se siis on, olkaa hyvät:

Vastuullinen johtaminen: Vastuu mistä, miksi ja kenelle?

Johtamisen teoria on pullollaan erilaisia ismejä, jotka korostavat milloin minkäkin johtamisen osa-alueen tärkeyttä. Ismit ovat hyödyllisiä työkaluja erilaisten johtamisalueiden ja näkökulmien hahmottamisessa, mutta johtajan on kyettävä pitämään mielessä myös johtamisen kokonaiskuva.

Yritys, johtaja tai esihenkilö onkin vastuussa lukemattomista asioista kuten päivittäisen työn sujumisesta, taloudellisesta tuloksesta, työyhteisön ilmapiiristä ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Eikö johtaminen siis ole aina vastuullista? Miksi sitten on puhuttava erikseen vastuullisesta johtamisesta?

Vastuullisen johtamisen yhteydessä puhutaan sekä yritysvastuusta, että johtamistoiminnan vastuusta. Lisäksi sen yhteydessä keskustellaan usein eettisestä johtamisesta ja moraalikäsityksestä, eli siitä mikä on oikein. Käytännössä näissä kaikissa on kyse samasta asiasta, eli oikein toimimisen kulttuurista. (Code of Conduct Company, 2020; Haaga-Helia, 2020; Kujala, 2017; Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Yritysvastuun johtaminen”.)

Yritysvastuun nousu

Vastuullisuuden tie merkittäväksi liike-elämän tekijäksi on ollut pitkä. Viime vuosituhannen lopulla myytti amoraalisesta liike-elämästä eli vielä vahvana, ja vaikka kansalaisjärjestöt huolestuivat yritysten ympäristövaikutuksista jo 1960-luvulla, vasta tällä vuosituhannella yritysvastuu on muuttunut aidosti velvoittavaksi tekijäksi liiketoiminnassa. (Kujala, 2017; Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Vastuullinen yritystoiminta”.)

Nykyään yrityksiin kohdistuu paljon velvoitteita ja yhteiskunnallisia paineita. Suomessa kirjanpitolaki edellyttää, vuonna 2016 hyväksytyn muutoksen perusteella, tietynlaisia yhtiöitä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan (Kirjanpitolaki 1336/1997, n.d., luku 3 a). Lisäksi vastuullisuuden raportointiin on käytössä useita erilaisia kansainvälisiä raportointistandardeja ja suosituksia, kuten Global Reporting Initiative -ohjeistus tai YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2011 hyväksymät Global Compact -periaatteet. (Koipijärvi & Kuvaja, 2020, luku “Yritysvastuun johtaminen”, kohta “Raportointi kehittää liiketoimintaa”; UN Global Compact Network Finland, 2022; Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Yritysvastuun johtaminen”.)

Ekologisuuden näkökulma nousi entistä voimakkaammin esille Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaistua vuonna 2018 Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin. Painetta muutokseen ovat lisänneet myös Greta Thunberg ja häntä seuranneet, ilmastosta huolestuneet nuoret ja aikuiset. (Koipijärvi & Kuvaja, 2020, luku ”Yritysvastuun johtaminen, kohta “Yritysten ilmastoherääminen”.)

Jopa maailman johtava talouslehti, Financial Times, on käynnistänyt vuonna 2019 kapitalistisen järjestelmän muutosta ajavan Capitalism. Time for a Reset -kampanjan. Financial Times haluaa osaltaan kirittää kestävää muutosta, sekä toimenpiteitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja palkkatasaarvon edistämiseksi. (Koipijärvi & Kuvaja, 2020, luku “Yritysvastuun johtaminen”, kohta “Financial Times kirittää kestävää muutosta”.)

Finnish Business and Societyn vuoden 2021 yritysvastuututkimuksen mukaan 100 % yrityksistä tiedostaa vastuullisuuden merkityksen liike-elämässä (FIBS, 2021). Tästä kehityksestä voidaan kiittää sosiaalista mediaa, kansalaisliikkeiden vaikuttavuuden lisääntymistä, yritysvastuun tieteellisen tutkimuksen kehittymistä, sekä viranomaisvalvonnan tiukentumista (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Vastuullinen yritystoiminta”).

Yritysten vastuullisuutta ja vastuullista johtamista peräänkuuluttavat siis muun muassa yksityishenkilöt, kansainväliset yhteisöt ja merkittävät toimijat. Kaiken takana näyttäytyy globaalin kulttuurin muutos ja yksittäisten ihmisten lisääntynyt ymmärrys yhteiskunnallisista vastuista. Varsinkin ekologisuus ja tasa-arvo ovat vihdoin saamassa niiden ansaitseman huomion.

Kolmoistilinpäätös ja sitäkin laajempi vastuullisuus

Yritysvastuuteoriassa yritys nähdään kokonaisuutena, jolla on taloudellisten velvoitteiden lisäksi laillisia, eettisiä ja vapaaehtoisia velvoitteita. John Elkingtonin kolmoistilinpäätösmallissa yrityksen suorituskykyä mitataan talouden lisäksi sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten suhteen. (Elkington, 1994; Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Vastuullinen yritystoiminta”.) Lisäksi yrityksen tulisi sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset sekä huomioida kaikki toimintansa riskit ja tehdä niistä asianmukaiset arvioinnit. (Elinkeinoelämän keskusliitto et al., n.d., s. 4; Lämsä et al., 2018, s. 10.)

Tämä kaikki tulisi saavuttaa kunnioittaen eettisiä arvoja, sekä ottaen huomioon ihmiset, yhteisöt, luonto ja ympäristö.

Taloudellinen vastuu kattaa yrityksen tuloksentekovastuun ja vastuun yritykseen sijoitettujen varojen asianmukaisesta kohtelusta. Yrityksen on maksettava asiallinen korvaus työntekijöilleen ja huolehdittava vastuistaan veronmaksajana, sosiaaliturvan rahoittajana sekä osaamisen kasvattajana. (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Taloudellinen vastuu”.) Tämä kaikki tulisi saavuttaa kunnioittaen eettisiä arvoja, sekä ottaen huomioon ihmiset, yhteisöt, luonto ja ympäristö. Yrityksen vastuut ovat monin tavoin kytköksissä toisiinsa, ja taloudellisen vastuun kantaminen mahdollistaakin yrityksen muiden yhteiskunta-vastuiden kantamisen. (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Taloudellinen vastuu”.)

Sosiaalinen vastuu koskee ihmisten hyvinvointia. Sen piiriin lasketaan yrityksen henkilökunnasta lähtien laajimmillaan kaikki maailman ihmiset. Sosiaaliseen vastuuseen liittyy myös henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, tuoteturvallisuus ja kuluttajansuoja, hyvät toimintatavat sekä suhteet lähiyhteisöön ja yleishyödyllisten toimintojen tukeminen.

Ympäristövastuu, eli ekologinen vastuu, on vaastuunkantoa maapallon tilasta. Sen peruselementtejä ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon moninaisuuden turvaaminen sekä kestävä ja säästävä luonnonvarojen käyttö. Yrityksien ympäristövastuun tarkastelussa on huomioitava tuotteen koko arvoketju raaka-aineiden valmistuksesta lopputuotteen elinkaaren loppuun asti. (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Ympäristö-vastuu”.)

Vastuullinen johtaminen on yritysvastuun toteuttamista käytännössä.

Vastuullinen johtaminen on yritysvastuun toteuttamista käytännössä. Se edellyttää kaikkiin toiminnan osa-alueisiin ja yksilöihin asti ulottuvaa vastuullisuuden kulttuuria (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Yritysvastuun johtaminen”). Vastuullisuuteen kuuluva eettinen vastuu käsittää myös yksilötason henkilö-kohtaisen moraalin toteuttamisen ja oikein toimimisen kulttuurin sisäistämisen (Code of Conduct Company, 2020).

Vastuullisessa johtamisessa päätöksiä ja niiden seurauksia tarkastellaan laajasti huomioiden yritysvastuu ja johtajan henkilökohtainen vastuu. Siihen kuuluu vaihtoehtoisten ratkaisujen ja niiden vaikutusten punnitseminen. Päätöksenteon lisäksi vastuulliseen johtamiseen kuuluvat rehellisyys, luottamus, avoimuus, nöyryys, itsetuntemus sekä psykologisen turvallisuuden tukeminen. Ensimmäinen askel vastuulliseen johtajuuteen on moraalisten ongelmien tunnistaminen. (Haaga-Helia, 2020; Heiskanen & Lyytinen, 2020; Kujala, 2017.)

Etiikan ongelma: Mikä on oikein?

Erilaisten filosofian teorioiden mukaan sama teko voidaan, teoriasta riippuen, arvioida moraaliseksi tai moraalittomaksi. Tekoja voidaan tarkastella esimerkiksi niiden tuottaman mielihyvän, suorien seurauksien tai tekijän aikeiden näkökulmista. (Pakaslahti, 2008; Rydenfelt, 2014.)

Vastuullisessa johtamisessa huomioitavat asiat ovat niin moniulotteisia, että usein on lähes mahdotonta valita vaihtoehto, jolla olisi kaikilla osa-alueilla ainoastaan positiivisia seurauksia.

Uskon, että arkijärjellä hyvät aikeet riittävät siihen, että päätös arvioidaan useimmiten moraalisesti oikeaksi. Vastuullisuuden näkökulmasta täytyy kuitenkin pohtia myös sitä, onko päätöksen vaikutuksia arvioitu kaikilta oleellisilta näkökannoilta ja onko niitä verrattu vaihtoehtoisten päätösten vaikutuksiin. Vastuullisessa johtamisessa huomioitavat asiat ovat niin moniulotteisia, että usein on lähes mahdotonta valita vaihtoehto, jolla olisi kaikilla osa-alueilla ainoastaan positiivisia seurauksia.

Tällöin päädytään usein noudattamaan pienimmän pahan mallia, eli valitaan vaihtoehto, jolla on vähiten ikäviä seurauksia. Silloin teko voi vaikuttaa moraalittomalta sen osapuolen perspektiivistä, johon nämä ikävät seuraukset sattuvat osumaan. Tämä osapuoli voi olla esimerkiksi ylityöllistetty työntekijä. Tällöin onkin aiheellista pohtia, missä määrin johtaja voi aiheuttaa johdettavalle epämukavuutta. Johtajan vastuulla on joskus tuottaa työntekijälle stressiä. Näissä tilanteista on kuitenkin vastuullista huomioida keinot, joilla työntekijän stressiä voitaisiin vähentää. (Heiskanen & Lyytinen, 2020.)

Eettistä pohdintaa on hyvä harjoittaa myös organisaatiotasolla. Yritys saattaa kohdata tilanteita, joissa sen erilaisten vastuiden toteutuminen on ristiriidassa. Tällöin ei ole helppoa päättää miten toimia. Vanha sananlasku, ”kun kumartaa yhteen suuntaan, pyllistää toiseen”, pitää tässäkin paikkansa. Karkeasti yleistäen taloudellisen vastuun, varsinkin tuloksentekovastuun, toteuttaminen muiden vastuiden kustannuksella olisi kaikkein epäeettisintä.

Miten vastuullisuus näkyy käytännön johtamisessa?

Käytännön tekoina yritys voi toteuttaa vastuullisuutta esimerkiksi hoitamalla taloudelliset velvoitteensa moitteetta, lahjoittamalla rahaa tai palveluita yhteisönsä liikunnan ja kulttuurin edistämiseksi sekä toteuttamalla ympäristötekoja kuten jätteiden lajittelua tai kulutuksen vähentämistä.

Vastuullinen yritys tulisi siis voida tunnistaa hyvinkin helposti päivittäistä toimintaa seuraamalla. Vastuullisuuden tulisi näkyä tekojen lisäksi kaikessa yrityksen viestinnässä ja vastuullisuuden toteuttamisesta tulisi löytyä myös dokumentoidut menettelykäytännöt. (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Yritysvastuun johtaminen”.)

Henkilöstön kohtelussa vastuullisuus näkyy tasa-arvona oikeudenmukaisuutena ja vaikeidenkin asioiden reiluna käsittelynä (Code of Conduct Company, 2020; Haaga-Helia, 2020). Henkilöstön moraalisen ymmärryksen kehittäminen vahvistaa organisaatioiden eettistä kulttuuria ja valmiutta kehittää uusia, vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja yhteiskuntamme haasteisiin. (Kujala, 2017.)

Mitä vastuullisuudella saavutetaan?

Finnish Business & Societyn vuoden 2021 yritysvastuukyselyn mukaan reilu kolmannes kyselyyn osallistuneista yrityksistä tavoittelee vastuullisuudella myynnin kasvua ja osakkeiden arvon kasvua joka viides. Pörssiyhtiöistä yli joka kolmannelle osakkeen arvon kasvu on yksi merkittävimmistä tavoiteltavista hyödyistä. (FIBS, 2021) Vastuullisuuden toteuttaminen parantaa myös työntekijöiden ja sidosryhmien sitoutumista yritykseen (Viitala & Jylhä, 2019, luku 5, kohta “Yritysvastuun johtaminen”).

Vastuullisuus onkin muun ohella merkittävä tekijä työnantajabrändin rakentamisessa. Kukapa haluaisi työskennellä yrityksessä, jonka arvot ovat ristiriidassa omien uskomusten kanssa? Vastuullisella toiminnalla yritys voi houkutella palvelukseensa vastuullisia työntekijöitä, joille esimerkiksi ympäristön suojelu on intohimo. Tätä kautta yritys voi tarjota työntekijöilleen jopa suurempaa merkityksellisyyden tunnetta, kuin mitä työstä olisi muutoin mahdollista saada.

Viimeinen eettinen kysymys: Altruismia vai oman edun tavoittelua?

Vastuullisuus on siis hyödyllistä yrityksille. Tekeekö vastuullisuuden toteuttaminen yrityksistä hyviä, vaikka ne saavat siitä itsekin palkkion? Onko yhteiskunnalle ja luonnolle aiheutuva hyöty vain itsekkään kapitalismin sivutuote? Ajatellaanpa asiaa näin: Minkä palkkion itse saat muiden huomioon ottamisesta, kierrättämisestä tai hyväntekeväisyydestä? Teetkö sen pyyteettä, ansaitaksesi esimerkiksi kunnioitusta tai välttääksesi epämiellyttäviä seurauksia?

Minkä palkkion itse saat muiden huomioon ottamisesta, kierrättämisestä tai hyväntekeväisyydestä?

Ostoskärryteorian mukaan hyvät ihmiset palauttavat ostoskärryt paikalleen. Teoria perustuu siihen, että kärryjen jättämisestä irralleen ei seuraa mitään rangaistusta ja kukaan tuskin viitsii edes asiasta huomauttaa. Kärryt palautetaan paikalleen vain koska se on oikein. (Haapala, 2020.) Omasta mielestäni kärryjen palauttamiseen painostava voima on kulttuurista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ponnistava moraali, joka on kaikissa ihmisissä.

Yritykset rakentuvat ihmisistä, ja siinä mielessä ainakin yritysten rakennuspalikat ovat moraalin vaikutuksen alaisia. Yritysten vastuun toteuttamisen tarkoitusperiä voidaan pohtia esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton vastuullisuusjulkaisussa esitetyn nelikentän avulla. Mallissa yritysvastuun toteuttamistavat jaetaan nelikenttään, jonka ulottuvuudet ovat proaktiivisuus–reaktiivisuus sekä laajat–kohdennetut vastuullisuuden sisällöt. Vaatimattomin toimintamalli on ”vaatimuksiin reagoija” ja vaikuttavin on ”visionäärinen vastuunkantaja”. (Elinkeinoelämän keskusliitto et al., n.d.)

Yrityksiltäkin on siis sopivaa kysyä: ”Onko vastuullisuus teille intohimo vai ainoastaan pakollinen paha?”. Parhaimmillaan vastuullisuus on sisäsyntyistä ja sitä tehdään sen itsensä vuoksi, eikä ainoastaan käytetä työkaluna jonkin muun edun saavuttamiseksi. Yritysten vastuullisuudesta saama etu ei vie pois muille aiheutuvaa hyvää. Vastuullisuus tulisikin nähdä myös yritysmaailmassa win-win tilanteeksi, jossa kaikki voittavat ja hyvän kokonaismäärä kasvaa, ei ainoastaan siirry.

Miksi vastuullisesta johtamisesta puhutaan?

Aika palata alussa esittämääni kysymykseen: miksi sitten on puhuttava erikseen vastuullisesta johtamisesta? Vastuullisuus ei ole tullut liike-elämään itsestään. Asian eteen on ponnisteltu valtavasti ja lukuisilla rintamilla. Se ei edelleenkään ole itsestään selvyys kaikkialla maailmassa. Se on kuitenkin tärkeä asia, jonka viestiä voimme yhdessä viedä eteenpäin pitämällä sen mukana keskustelussa. Puhe luo todellisuutta, ja vastuullisuuden tärkeydestä puhuminen on samalla vastuullisuuden toteuttamista.

Sama vastuullisuus sitoo meitä moraalin ja kulttuurin voimalla henkilökohtaisessakin elämässämme. Se on vastuu, joka saa meidät palauttamaan ostoskärryt paikoilleen ja vastaamaan ystävällisesti meitä puhutteleville ihmisille. Ottamalla huomioon tuon vastuun päivittäisessä johtamiskäyttäytymisessämme voimme jokaisella johtamispäätöksellämme pyrkiä lisäämään hyvinvointia.

Lopuksi tahdon kantaa oman vastuuni blogitekstini otsikoinnista ja vastata kysymykseen: Vastuu mistä, miksi ja kenelle? Vastuullinen johtaminen on vastuun kantamista kaikesta toiminnastamme maapalloa ja sen päällistä elämää kohtaan. Vastuuta otetaan ja kannetaan, jotta hyvän määrä maailmassa kasvaisi ja kärsimys vähenisi.

-Sami Weber

LÄHTEET

Code of Conduct Company. (29.6.2020). Mihin tarvitaan eettistä johtajuutta? Codeofconduct.fi. https://www.codeofconduct.fi/2020/06/29/mi-hin-tarvitaan-eettista-johtajuutta/

Elinkeinoelämän keskusliitto, Lipponen, K. toim., & Mäkelä, T. toim. (n.d.). Vastuullisuuden suunnannäyttäjät: Käytännön työkaluja ja esimerkkejä yritysvastuun johtamiseen. Ek.fi. Haettu 11.4.2022 osoitteesta https://ek.fi/wp-content/uploads/EK_Vastuullisuusjulkaisu_fi-nal_net_11.9.2019.pdf

Elkington, J. (1994). Towards the Sustainable Corporation: Win-Win-Win Business Strategies for Sustainable Development. California Management Review, 36(2), 90–100. https://doi.org/10.2307/41165746

FIBS. (2.12.2021). Yritysvastuu 2021 Tiivistelmä. Fibsry.fi. https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/yritysvastuu-2021/

Haaga-Helia. (5.10.2020). Vastuullinen johtaminen on ongelmien kohtaamista. ESignals. https://esignals.fi/teemat/vastuullisuus-teemat/vastuullinen-johtaminen-on-ongelmien-kohtaamista/#2ccccfbc

Haapala, V. (22.5.2020). Ostoskärryteoria paljastaa, oletko hyvä vai huono ihminen. MTVuutiset.fi. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ostoskarryteo-ria-paljastaa-oletko-hyva-vai-huono-ihminen-ihminen-joka-ei-tata-ky-kene-tekemaan-ei-ole-elainta-parempi/7827550#gs.x8ychx

Heiskanen, E., & Lyytinen, N. (2.10.2020). Psykopodiaa 49. Eettinen johtaminen. Vieraana Erika Heiskanen. Ninalyytinen.fi. Psykopodiaa [Podcast]. https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/eettinen-johtaminen

Kirjanpitolaki 1336/1997. (n.d.). muutoksineen. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1997/19971336?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kirjanpitolaki#L3

Koipijärvi, T., & Kuvaja, S. (2020). Yritysvastuu 2.0: Johtamisen uusi normaali. Kauppakamari. https://kauppakamaritieto.fi/

Kujala, J. (26.9.2017). Opitaan vastuullisiksi johtajiksi. Busines-sopas.fi. https://www.businessopas.fi/johtaminen-ura/opitaan-vastuulli-siksi/

Lämsä, A.-M., Keränen, A., & Savela, T. (2018). Vauhtia vastuullisuuteen: Naisten johtamiskoulutuksen vaikuttavuus. Oulu: Oulun Ammattikorkea-koulu. EPooki, 28. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-158-6

Pakaslahti, A. (10.10.2008). Utilitarismi. Filofofia.fi. https://filoso-fia.fi/fi/ensyklopedia/utilitarismi

Rydenfelt, H. (2014). Oikean ja väärän teoriat. Etiikka.fi. https://etiikka.fi/teo-ria/oikean-ja-vaaran-teoriat/

UN Global Compact Network Finland. (2022). Kymmenen periaatetta. Global-compact.fi. https://www.globalcompact.fi/kymmenen-periaatetta

Viitala, R., & Jylhä, E. (2019). Johtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit (1. painos). Edita. https://www.ellibslibrary.com/collection